Puen, näytän, en koske

Tunsin nuorempana kristityn tytön, joka oli sosiaalisesti avoin, osallistuva ja pidetty, mutta jolla oli myös ehdottomat rajansa niin kuin aikaisemmin mainitulla Marikallakin. Niihin kuului - Marikan tavoin - neitsyyden säästäminen avioliittoon. Yli 20-vuotias sinkkuneitsyt kiihotti minua tuolloin kovin, eikä asiaa auttanut lainkaan, että tyttö oli joka solullaan tyttö vastustaen kiivaasti naiseuteen puhkeamista. Rinnat olivat lattanat, ja lantion pyöreys peittyi sopivasti valittuihin vaatteisiin. Vain pitkät, sekaväriset hiukset viestivät feminiinisyydestä.

Pyörittelin tyttöön liittyen fantasiaa, jossa olin rikas. Houkuttelin tytön muhkealla setelitukolla vaurautta valuvaan rantalomakohteeseen sillä ehdolla, että en koskisi häneen, mutta hän käyttäisi valitsemiani vaatteita, jotka eivät paljastavuudellaan sotisi hänen moraaliaan vastaan.

Ostin käyttööni kampaajan ja kauneudenhoitajan ja valitsin tytölle joka päivälle erilaisen asun: Muodot ja muodottomuuden paljastavaa lateksia ja pitkin vartaloa valuvaa nahkaa - asuja ja materiaaleja, jotka olivat liian kuumia kosteutta huokuvaan tropiikkiin ja jotka erottuvuudellaan ja seksikkyydellään keräsivät jokaisen katseen ja saivat tytön hikoilemaan kuin juoksevan, hiestä kiiltelevän hevosen. Joka päivälle oli omanlaisensa tytön sovinnaisuutta rikkova alusasu ja korkeakorkoiset kengät, joilla tyttö ei ollut tottunut kävelemään ja lateksinen uimapuku, joka litisti pienet rinnat vieläkin pienemmiksi. 

Ja muutaman päivän jälkeen kävi niin kuin fantasioissa käy. Tyttö uupui rajojensa rikkomiseen, hikiseen kiimaansa, ahnaisiin katseisiin ja alati uusiin seksuaalisiin virikkeisiin ja pyysi minua ottamaan hänet niin ettei hän voisi panna vastaan.